Tällä kerralla käsittelimme johtajuusajattelun kehittymistä ja historiaa. Luennon aihesisältö oli tuttua, koska se liittyi hyvin läheisesti kevään pääsykokeisiin. Luennolla kävimme läpi 1900-luvun merkittäviä organisaationäkökulmia, eli ns. klassisen koulukunnan teorioita. Luennon piti Anu Puusa, joka on ollut mukana kirjoittamassa pääsykoekirjaa: Akatemiasta markkinapaikalle. Hän on myös ollut mukana laatimnassa viimekevään pääsykoekysymyksiä. Mielestäni on hyvä kuitenkin palautella mieleen ja kerrata aiemmin opiskeltuja aiheita.
Johtaminen itsessään ei ole mikään uusi käsite tai asia, sillä sitä on ollut jo siitä lähtien kun on ollut hallitsijoita. Tähän sopisi hyvin suorastaan puhki kulunut sanonta: ''Jo muinaiset egyptiläiset...''. Alussa johtajat johtivat alamaisiaan, jotka olivat hierarkisesti alempiarvoisia. Silloin yhteiskunnat olivat jakautuneet hyvin vahvasti hierarkisiin yhteiskuntaluokkiin ns. ''luokkayhteiskunta''. Teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen johtamista alettiin tutkia omana tieteenlajina. Luotiin teorioita johtamisesta ja erilaisia johtamismalleja aikakausien ja suuntauksien mukaan. Jokaisella aikakaudella painotettiin silloin tärkeitä ja oleellisia seikkoja.
Tayloristinen johtamisajattelu tunnetaan tieteellisenä liikkenjohtona. Teorian kehitti Frederick Winslow Taylor (1856 - 1915). Tähän johtamismalliin kuului neljä periaatetta.
- Ensimmäinen periaate oli luoda työntekijöille tietty tavoite. Työntekijöiden tuli tavoitella sitä ja palkkauksen olisi hyvä perustua tulokseen, esimerkiksi urakkapalkkaus tai tuotokseen perustuva palkkaus.
- Toinen periaate sisältää työntekijöiden valitsemisen ja kouluttamisen. Johdon tehtäväksi nähtiin valita työhön sopivat työntekijät, sekä niiden kouluttaminen paremmman tuloksen takaamiseksi.
- Kolmantena periaatteena on standardisointi ja yhdistäminen. Se tarkoittaa käytännössä tuotantoprosessin pilkkomista työvaiheisiin. Jokaisella työvaihella oli oma suorittajansa. Siitä syntyi liukuhihna mallilla toimivat tehtaat. Esimerkkinä luennolla mainittu Fordin T-malli, joka tuotettiin likuhihnatyönä. Tuotantoajat ja kustannukset laskivat huomattavasti, koska jokainen työntekijä keskittyi omaan työtehtäväänsä.
- Neljäs periaatteeseen kuuluu johdon ja työntekijöiden töiden erillisyys ja yhteistyö. Käytännössä se tarkoitti sitä, että johtoporras, suunnittelu ja tuotanto erotettiin toisistaan. Kaikki nämä osaston työskentelevät yhdessä saman päämäärän saavuttamiseksi, mutta jokainen osasto keskittyy omaan osa-alueeseen. Esimerkkinä voidaan käyttää taas Fordin T-mallin valmistusta. Tuotanto toimii omana osanaan liukuhihnamaisesti, suunnittelijat tekivät omaa tutkimustyötään tuotteen kehittämiseksi ja johtoporras keskittyi johtamiseen.
Henry Fayolia (1841 - 1925) pidetään hallinnollisen koulukunnan esi-isänä. Fayolin näkemykseen kuului hyvin keskeisesti se, että johtamiskyvyt tulisi pitää eritellään teknisistä taidoista. Johtamisella nähtiin olevan merkittävä vaikutus yrityksen menestymiseen. Tehtävien jaottelua ja organisointia pidettiin tärkeänä. Monia organisaatiokysymyksiä lähestyttiin käytännön kautta. Hierarkiaa pidettiin oleellisena ja jopa välttämättömänä toiminnan tehokkaan toteutumisen kannalta. Fayolin teoriaan kuuluu 14 johtamisperiaatetta, joista heijastuvat hyvin selkeästi edellämainitut seikat.
Max Weber (1864 - 1920) esitteli byrokrationa ihannemallin. Tällä mallilla ei kuvata mitään tiettyä ihanteellista organisaatiomallia, vaan sillä kuvailtiin byrokratiaa. Mallisssa taidot ja kyvykkyys määrittelevät hyvin pitikälti työntekijän aseman. Malli oli hyvin rationaalinen ja se etuna pidettiin tehokkuutta. Käytännössä yksinkertaistettuna malli toimii niin, että käskyt tulevat ylemmältä taholta ja alemmat toimijat tottelevat näitä käskyjä. Armeijat toimivat hyvinä esimerkkeinä tällaisesta rationaalisesta byrokratiamallista ja ne toimivat tehokkaasti.
Ihmissuhdekoulukunta ei ole yhtenäinen tiivis koulukunta. Tähän koulukuntaan kuuluvat mm. Mayo ja Follet. Koulukunta esitti aitoa kiinnostusta työntekijöiden työhön ja työntekijöistä aidosti välitettiin. Esimerkkinä luennolla mainittu Hawthorne vaikutus. Tuottavuuteen eivät vaikuttaneet työskentelyolosuhteet, vaan se että työntekijöistä huolehdittiin ja heitä kohtaan osoitettiin huomiota. Sen seurauksena työntekijöiden tuottavuus nousi.
Modernin ajan johtamisopit ovät pääsääntöisesti levinneet USA:sta ( poislukien Fayol ) ja ne ovat levinneet johtamiskäytäntöjen ja niiden oppimisen kautta maailmanlaajuisesti. Nykyään johtmisoppeja on lukemattomia määriä ja ne voivat erota toisistaan hyvinkin laajasti. Luentomateriaalissa on mainittu joitain nykypäivän johtamisopppeja, muunmuassa ISO 9000, tietojohtaminen, laatujohtaminen, yms. Luennon lopussa puhuttiin pinnalla olevasta McDonaldisoitumisesta, joka on leviämässä kaikille elämän osa-alueille. McDonaldisoitumiseen kuuluu 4 periaatetta.
- Tehokkuus: Pyritään maksimoimaan voitot mahdollisimman pienellä työpanoksella. Nykyään tämä on hyvin nähtävissä, sillä monet yritykset ajavat kaikenaikaa säästöohjelmia. Näillä säästötoimilla pyritään tehostamaan panos / tuotos suhdetta. Haitalliset vaikutuksen on nähtävissä laadussa. Esimerkkinä voidaan pitää niinkin arkista asiaa kuin talojen rakentaminen nykyään.
- Laskettavuus: Kaiken on oltava laskettavissa ja täten pyritään laskemaan tuotannossa aiheutuvia kustannuksia. Kaikelle halutaan nykyään oma mittari, jolla voidaan nähdä kuinka tehokasta mikäkin prosessi on. Tässäkin mittaamisessa voidaan mennä liiallisuuksiin, kun haetaan kaikille prosesseille jonkinlaista arvonmääritysmenetelmää.
- Ennustettavuus: Tuotteen tai tuotoksen on oltava kaikkialla vertailtavissa. Se helpottaa erilaisten tuotteiden keskinäistä vertailua ja luo selvempiä mielikuvia tietystä tuotteesta tai prosessista.
-Kontrolli: Kaiken on oltava kontrolloitavissa. Uskotaan siihen, että kaiken on tapahduttava tiettyjen sääntöjen mukaan ja kaikki etenee samaisten sääntöjen mukaan. Se voi heijastua ikävästi ihan yksityiselämäänkin, jos koetaan että kaikkeen on oltava tietyt kiellot ja määräykset. Aina ei voida ohjailla vapaita yksilöitä kielloilla ja määräyksillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti