6. luento

Osaamisen johtaminen

Kuudes luento käsitteli aihetta osaamisen johtaminen. Luento alkoi pohdintatehtävällä voiko organisaatio oppia? Mitä oppiminen organisaatiossa on? Miten minä opin? Onko oppimisesta organisaatiolle hyötyä? Haittaa?

 Organisaation oppiminen muodostuu mm. Siitä kun organisaation jäsenten tietämys ja osaaminen tiedetään selkeästi ja koonnetaan organisaatiossa. Argyris totesi vuonna 1960 organisaation oppimisen olevan organisaation prosessi jossa virheitä löydetään ja korjataan.

Kuinka organisaatiossa pitäisi johtaa oppimista? Oppiva organisaatio on Sengen ja -Botkinin mukaan organisaation älykäs pääoma koostuu inhimillisestä pääomasta, systeemipääomasta sekä organisaation pääomasta.  Botkin mainitsee myös organisaation älykkään pääoman perustuvan sosiaaliselle pääomalle jonka keskiössä on luottamus.

Tietämyksen lajit koostuvat sekä hiljaisesta tiedosta että explisiittisestä tiedosta. Hiljainen tieto tarkoittaa tietoa jota käytät kun teet asioita mutta jota et välttämättä osaa pukea sanoiksi.  Eksplisiittinen tieto on puolestaan tietoa josta pystyt koko ajan puhumaan ja reflektoimaan.  Eksplisiittinen tieto on yleensä tarkkaa ja helposti opittavassa muodossa. Hiljaista tietoa on myös joidenkin mallien mukaan mahdollista muuttaa Eksplisiittiseksi tiedoksi mutta nämä mallit ovat myös keränneet kritiikkiä osakseen.

Pohdimme myös voiko tietämys toimia esteenä oppimiselle. Mielestäni liiallinen tietämys voi helposti johtaa oppimisen estymiseen esimerkiksi jos henkilö tietää paljon niin hän ajattelee ettei hänellä ole edes tarvetta oppia lisää.

Argyris ja schön (1978) loivat käsitteet yksikehäinen oppiminen ja kaksikehäinen oppiminen.

Organisaation oppimista voidaan edistää mm. Huumorin, improvisaation sekä pienien voittojen keinoin.  Mielestäni oppimisen edistäminen on tärkeää koska harvoin oppimisesta on haittaakaan.  Seuraavaksi pääsimmekin sopivasti miettimään että voiko oppimattomuus olla myöskin hyvä asia. Brunnsonin 1998 mukaan oppimattomuus voi olla hyvä asia koska se mm. sallii ristiriidat ja antaa valinnan vapautta

Luentojen toinen puolisko alkoi kun Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Talousjohtaja Antti Varis oli saapunut puhumaan meille aiheesta osuustoiminta ja osuuskunnan johtaminen. Varis aloitti luentonsa kertomalla omista henkilökohtaisista taustoistaan johon kuuluu mm. Valtiotieteen maisterin koulutus.

Mitä osuustoimintaan kuuluu? Osuustoiminnan idea on tehdä yhdessä, omistaa yhdessä sekä päättää yhdessä.

Osuustoimintaideologian periaatteena ovat demokratia ja tasa-arvo. Varis nostaa esimerkiksi nykyisestä osuustoiminnasta Wikipedian jonka toimintaperiaate on hyvin lähellä osuustoimintaa. Osuuskunta on yksi yritysmuoto muiden joukossa. Osuuskunnan erityispiirteenä voitaneen mainita sen että osuuskunnan omistavat osuuskunnan jäsenet eli käytännössä käyttäjät.

Luento oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja vierailevat puhujat ovat mielestäni aina erittäin positiivinen lisä.