Luennon aiheena oli henkilöstöresurssien johtaminen. Tähän aihepiiriin liittyvät hyvin vahvasti erilaiset motivaatioteoriat, sekä erilaiset näkökulmat henkilöstöresurssipolitiikkaan. Luento itsessään oli hyvin mielenkiintoinen, etenkin asiaan konkreettisesti liittyvien esimerkkien osalta. Esimerkit olivat hyvinkin puhuttelevia ja ajankohtaisia. Oli suorastaan huvittavaa kuulla tapauksesta, jossa työntekijöille oli ilmoitettu potkuista sähköpostitse. Se jos jokin on huonoa henkilöstöjohtamista.
Henkilöstojohtaminen on esimiesasemassa toimimista ja vastuullista työtä. Siinä sitoudutaan työhön hyvin tiiviisti. Monesti se tarkoittaa sitä, että normaalien työtehtävien lisäksi pitää toimia johtotehtävissä. Luennolla sanottu sitaatti ''myyt itsesi ja vapaa-aikasi työlle'' on hyvinkin paikkansapitävä. Opin myös sen, että ylityölainsäädäntö ei koske esimiehiä. Se sai minut ajattelemaan esimiestöissä olevia henkilöitä aivan uudelta kannalta. Nyt osaan nähdä esimiestehtävissä työskentelevät henkilöt ja heidän työtehtävänsä aivan uudesta näkökulmasta.
On tärkeä muistaa mitkä asiat motivoivat työntekijöitä tekemään työnsä. Työssä sisäisiin motivaatiotekijöihin kuuluvat kolme tärkeää osa-aluetta: itsenäisyys, osaaminen ja tarkoitus (Pink, D.2009). Itsenäisyyteen kuuluu neljä alakäsitettä: time, team, technique ja task. Osaamista seuraa edistyminen ja tarkoitusta seuraa päämäärä. Kun nämä sisäiset motivaatiotekijät täyttyvät, niin työllä koetaan olevan jokin merkitys ja se koetaan todennäköisesti mielekkäänä. Näitä perusasioita kun miettii omalta kannalta, niin niihin on helppo yhtyä. Esimerkiksi koen opiskelun mielekkääksi, kun siinä on tiettyjä vapauksia (itsenäisyys), saan käyttää hyödykseni aiempaa osaamistani ja ehkä yksi mielestäni tärkeimmistä tekijöistä on tarkoitus. Jos en näkisi opiskelulla mitään tarkoitusta tai päämäärää, niin olisi vaikeaa löytää motivaatiota opiskella.
Luentodiassa tiivistetään henkilöstöresurssien johtaminen hyvin yhdeksi virkkeeksi: ''Prosessi ja käytäntö, jolla neuvotaan johtoia henkilöstön rekrytoinnissa, valinnassa, säilyttämisessä ja kehittämisessä''. Henkilöstöresurssijohtamisen ydintehtäviä ovat: rekrytointi, valinta, säilyttäminen ja kehittäminen. Isommilla yrityksillä on usein oma HR-osastonsa, jonko tehtävänä on hoitaa näitä edellämainittuja tehtäviä. Henkilöstöresurssien johtamisella pyritään ohjailemaan yritystä kohti toivottua suuntaa ja päämäärää. Luennolla tuli tästä oikein hyvä vertauskuva, joka jäi mieleeni. ''Tehokkaalla johtamisella makrillit voisivat vetää niitä kalastavaa troolaria.'' Tällä tarkoitetaan sitä, että kun ryhmällä on tietty suunta ja tehtävä, niin se voi toimia hyvinkin tehokkaasti. Oikein johdettuna ryhmän todellinen potentiaali saadaan esille.
Teoria kovasta ja pehmeästä henkilöstoresursseista eroavat toisistaan melko paljon. Kovan HR:n teoriassa (nk. Michiganin koulukunta) ihmisiä pidetään resursseina ja hitaina, jos niitä ei kontrolloida tehokkaasti. Teoriassa uskotaan, että ihmiset vaativat voimakasta kontrollia saavuttaakseen yhteisen päämäärän. Pehmeän HR:n teoriassa (nk. Harvardin koulukunta) ihmiset ovat enemmeän kuin resursseja. Ihmiset etsivät tyydytystä ja merkitystä työssään. Tämä ajatus heijastuu voimakkaasti teorian käsityksiin johtamisesta.
Hamel, G. 2007 esitti HRM:n kolme maailmaa, joissa eri osa-alueet saivat oman painoarvonsa arvonluonnissa. Vähiten painoarvoa sai kuuliaisuus ja ahkeruus (5%). Alyllinen osaaminen sai puolestaan 15% painoarvon. Suurimman arvostuksen sai aloitteellisuus, luovuus ja intohimoinen sitoutuminen (80%). Näitä asioita painotetaan arvonluonnin painoarvon mukaan johtamisessa.
Puhuttiin myös henkilöstöjohtamisen ''kompastuskivistä'', joita olisi hyvä välttää. Esimerkiksi Johtajan ''7 kuolettavaa INsiä'' ja siitä kuinka on osattava luopua ja lopettaa. Luopumiseen ja lopettamiseen voisin sanoa itsekkin hyvin kuvaavaksi todetun sanonnan: ''Jonkin loppuminen tarkoittaa aina uuden alkua''. Kaikella on päätepisteensä ja on osattava päästää irti menneestä. On osattava kääntää katse tulevaisuuteen, eikä vain tuudittautua vanhaan. Nämä ovat todella tärkeitä ominaisuuksia johtajalle. Cloudin tekemä vertaus siitä, että johtaja on kuin ruusunkasvattaja on hyvin osuva. Johtajan on osattava karsia, hoitaa ja leikata sopivassa määrin, jotta yritys voi menestyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti